Meemi

Nappasin tuolta Liinulta tällaisen meemin, kun jotain tahdoin saada tänne päivitettyä. Mulla on niin kauhea kiirus, että en ole saanut neulottuakaan puhumattakaan että päivittäisi blogiaan esitellen uunituoreita valmiita töitä... Se kirjava hihatin on kulkenut repussa pari viikkoa mukana kouluun ja töihin, mutta edistynyt jotain 3 riviä!Sen vielä huomauttaisin että tähän meemiin voi osallistua vain yksi henkilö kerrallaan, siis jos joku on kommenteissa jo ehtinyt varata "osallistumisoikeuden", muiden halukkaiden täytyy seurata meemiä sinne seuraavaan blogiin ja napata se sieltä. Lisäselostusta löytyy myös Liinun blogista. No niin, siis:

1. Julkaise omassa blogissasi koko lista (yhdessä näiden neljän ohjeen kanssa).
2. Lihavoi ne väitteet, jotka ovat voimassa Sinun kohdallasi

3. Lisää loppuun väite, joka pätee Sinuun.

4. Seuraavan osallistujan löydät tämän kirjoituksen kommenttilaatikosta.

1. Punainen on lempivärini.
2. Omistan auton.

Siitä sitten, kuka seuraavana?

Pitkästä aikaa

Onpa ollut kiirettä. Toisaalta, en ole tehnyt mitään. On niin paljon esim. koulutehtäviä, etten tee mitään. Lamaannun.

No, nyt on tiedossa melkoisesti kuvia, toivottavasti blogger jaksaa olla kilttinä eikä ala sekoilla niiden kanssa.

Esittelen lankaostoksiani. Mun oli pakko käydä näitä hommaamassa, kun värit on ihania ja innostusta (toivottavasti) riittää ja kun monissa muissa blogeissa on noita lankoja niin kauniisti esitelty. Neulominenhan on harrastuksena niin jalo ja kädentaidot arvostettava ominaisuus, että siihen harrastukseen on voitava panostaa. Mutta kylläpä maksoi hitosti! Tuo violettisävyinen nallukka piileksi autossa pari päivää ennenkuin sain salakuljetettua sen sisälle lankakoriin.... Ja noista Wooleistahan mainitsin jo aiemmassa postauksessa, niin tässä ne nyt on.

Lisäksi ostin vielä Hippyä, joka on jo muotoutunut jonkin matkaa... Ensin mallitilkku, kun muutama vuosi sitten eräällä junamatkalla erään ihanan luokse matkalla opettelin kuinka palmikoita neulotaan. Sitä taitoa sitten aion esitellä tuossa kirjavassa "vaatteessa", eli tulossa on hihatin. Ja työstä erottuu tuo apupuikko, eli palmikoitten teossa minua auttelee hammastikku. Sellainen molemmista päistään terävä. AUTS!!

Hitsi että tuo laskuri juoksee. Tuhannes vierailija on jo aivan pian nähnyt tarinointiani, kiitos kaikille lukijoille! Kommentteja on tullut vähänlaisesti, mutta niinhän useimmissa blogeissa. En nyt lahjo tuhannetta, koska rahatilanne on huono, toivon vain että juttuni edelleen kiinnostavat. Jospa joskus tulevaisuudessa, esim. 5000 kävijän kohdalla (toiveajattelua??) jo voisi laittaa yllätyksen jakoon.

En minä ole kummallinen.

Tämä meemi on pyörinyt ympäri neuleblogistaniaa ja eksyi myös mulle, amelie sen heitti.

Eli paljastan seuraavaksi viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään blogissaan saman. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

1 Pidän maksalaatikosta. Mikä vielä kummallisempaa, sellaisesta jossa on rusinoita. Lisäksi käytän maksalaatikon kanssa mansikkahilloa, kun perinteinen tapa on käyttää puolukkahilloa. Jollei mansikkahilloa ole, myös voisilmä käy.

2 Syön usein ruisleipää, niitä paritettuja leipiä kuten ruispalat, ja paahdan ne leivänpaahtimella (jota kutsun paahtoleipimeksi). En koskaan ota vain yhtä viipaletta, vaan aina sen parin kerralla. En pidä myöskään siitä, jos joku ottaa vain yhden, toinen palahan jää silloin "käyttämättä". Olen myös huomautellut tästä asiasta, ainakin sisaruksilleni ja miehelleni. Jos ottaa jonkun kanssa puoliksi sen parin, silloin voi ottaa yhden kerrallaan, mutta silloin minun täytyy saada se päällyspala.

3 Heiluttelen varpaitani/jalkojani. Jos jalat eivät ole "tukevasti maassa" eli jos vaikka istun ja jalat eivät yllä maahan, tai jos makoilen, heiluttelen varpaitani. Ne tekevät sen melkein itsekseen.

4 Akillesjänteeni jäävät usein vähän "lukkoon" ja ne täytyy venytellä takaisin kuntoon. Niistä kuuluu naksahdus kun se jännitys vapautuu, ja sanon silloin aina ääneen "naks". Sanon sen vaikka olisin puoliunessa, ja mieheni väittää että olisin sanonut niin kesken unienikin.

5 Olen todella pikkumainen oikein puhumisesta. Korjaan usein, jos joku sanoo esimerkiksi jonkun kielioppivirheen. Jopa riidellessä korjaan, jos toinen sanoo esim. "niiden kuusien täytyy saada kasvaa...!" korjaan vihaisena: "tarkoitat varmaan KUUSTEN!!" Vain todella vihaisena sinnittelen etten korjaisi, kun usein siinä menee vakavastiotettavuuteni...

Onhan noita, minulla on myös omituisuuteni esim. tiskikoneen täytössä ja peiton ja pussilakanan suoruudesta kuten monilla muillakin tähän meemiin vastanneilla....

Haastan siis Sinin, Mursuliinan, Päivin, Martsulin ja Annikan.

Juonitteleva neuloja

Niin, nyt olen keksinyt täydellisen suunnitelman. Ensin vähän taustatietoa: olen köyhä opiskelija, jonka tilillä on rahaa ehkä kakskymppiä loppukuuta varten. Kevään uudet lankauutuudet ovat saapuneet kauppoihin, ja ne kaikki ovat mun lempivärejä. Olen hieman siivoillut kotona.

Siispä: autoni peräkontti on täynnä panttipulloja jotka pitäisi viedä kauppaan, tässähän vallan rikastuu! Kävin myös tarkastamassa tänään paikallisen Robbarin lankatilanteen. Uutuuslankojen osalta aika heikkoa (niinkuin kyllä lankojen osalta ylipäätään) mutta Woolia siellä oli, sekä tavallista että sitä uutta neliraitaa. Pinkkiä. Ja on päässyt käymään niin hassusti että se neliraita on halvempaa kuin tavallinen Wool! Maksoi 2,90/kerä, kuinka paljon se teidän lähimarketeissanne on maksanut? Joten eikö vain (kaikki sanokaa joo!) että ostaisin pullonpalautusrahoilla neliraita-Woolia ja tekisin itselleni vaikka hihattimen? =)

No nyt se löytyi

eli kuten Derea tuolla edellisen postaukseni kommenteissa sanoikin, niin Tikru on tehnyt tosi kauniit sukkaset ja niitä juuri tarkoitinkin! Kiitos! =)

Niin olin muistelevinanikin, mutta kun tarkistelin asiaa Tikrun blogissa, en jostain syystä nähnyt uusimpia postauksia, joiden joukossa nuo sukatkin oli esitelty... Bloggerin sekoilua? No nyt tuli kuitenkin selväksi tämäkin asia.

Kahdenkympin seteli vs. lankauutuudet

Onpa taas ollut kiirettä. Töissä on niin kova vauhti päällä, että tänäänkin pääsin kotiin vasta puol kymmeneltä, vaikka aamulla menin jo vaille yhdeksän. Töissä oli neulomuksena siskolleni lupaamani verkkoponcho, jonka teen siitä mustasta jättiläiskerästä... Vähän työkaverit katteli että mitähän ihmettä tuo tekee kun kilonen kerä siinä pöydän reunalla pullisteli... =D

No. Pitäisi aloittaa myös villasukat jotka lupasin tehdä yhdelle kanssaopiskelijalle, jätkälle. Se kysyi kerran tunnilla, kun mä taas jotain virkkailin, muka nokkelana että kutoisinko sille sukat? Ja mä sit siinä työn lomassa sanoin vaan että joo, voinhan mä... Se oli silleen "HÄH??!?" ja monta kertaa ihmetelly asiaa yhdelle toiselle kamullekin. =) Se kai ajattelee että ne on jotenkin kovatöiset, sellaiset villasukat neuloa! No, sehän siinä tietty on, että miesten kokosena ne kyllä vähän onkin...

Tuota enemmän kiehtoisi kuitenkin omien polvisukkien teko, joka tuntuu olevan tämän kevättalven buumi oikein täällä blogistaniassa! no, piti mainostaa tässä yhtä blogia missä on tosi onnistuneet polvisukat, mutta en enää löydä sitä postausta mistään! =P no useissakin blogeissa niitä kyllä on esitelty.

Tililläni on vuokran maksun, vesimaksun ja puhelinlaskun jälkeen parikymppiä rahaa, joten uusia kevätlankoja ei ole tarvinnut paljon hamstrata. Lankauutuuksiin voisin ottaa kuitenkin sen verran kantaa, että joka sarjassa on näköjään nyt tarjolla mun lempivärejä, pinkkiä ja turkoosia! Ihailin sitä pinkkiä 7veikkaa useissakin blogeissa männäiltana ja sitten miehelle nurisin että mäkin haluan tuota kun KAIKILLA MUILLAKIN on!! Ja paljon!! No se sitten huokaisi, ohjasi Novitan sivuille ja pyysi laittamaan sieltä palautelomakkeen kautta tilauksen, että jos tilattais vaikka 50 lavallista... Kun marketista tulee niin paljon kalliimmaksi ostaa suuria määriä. Peruin sitten sanani, en nyt ihan niin paljon! =D =D

Kuvissa esiintyy mun Rustika-huivini, joka on lojunut jo muutaman päivän. Kuinkas sille kävikään, lanka loppui kesken ja en tosiaan mene ostamaan lisää kun sisko kävi Lieksasta mulle 7 kerää tuota! Ne vaan on niin kaukana siellä Lieksassa... Ja just kun oli niin hyvä vauhti päällä tuota virkatessa!

Juu nää otsikot ON vaikeita...

Tuntuupa mukavalle kun on nyt ollut pitempi viikonloppu tuon loppiaisperjantain takia. Kun oli herännyt niin myöhään ettei edes kehtaa tunnustaa ja sitten koko päivän laiskotellut, ja yhä vielä oli koko viikonloppu jäljellä....=)

Kyllä sitä tekemistä olisi, eipä silti. Kouluhommia pitäis saada ihan hitosti valmiiks ennenkuin se koulu maanantaina alkaa, mutta mutta... Olen tehnyt sitä Rustika-huivia, sekä purkanut sen mohairtyön ja kerinyt langat vyyhdille. Kerin ne tuolla lailla pahvilaatikon kannen siipiin. Olivatkin tosi kiharalla kun ovat olleet neulottuna jo melkein 10 vuotta! Ja silloin joskus ei ole mulla oikein ajatus pelannut, kummassakin vyyhdissä on 6-7 pätkää tuota lankaa kun jostain syystä olen leikannut sen aina poikki raidan kohdalla...! Laatikon edessä näkyy myös ne loppukerät noista langoista.

Tän iltaa olen sitten muitten neulojien blogeissa kurkkinut, että mitähän siitä mohairista on saatu aikaiseksi? Laura ainakin oli tehnyt kivan ponchon, johon oli mennyt mohairia 125 g (muistilappu itselle) ja sitten huiveja on tehty paljon myös, esim. täällä ja täällä...

Lisäksi tänään piti vaihtaa autoon öljyt niin siinä meni aikaa ja kädet oli sen jälkeen niin likaiset ettei paljon viittinyt noihin käsitöihin ruveta koskemaankaan. Huomenna pitää lähteä toimistolle tekemään inventaariota, mitenhän siinä lomassa onnistuisi vaikka virkkaaminen? ;)

Kekkasu!

Musta on nyt tullut päivityshullu. Mutta parempi kai niin kuin ainainen hiljaisuus täällä blogissa... =) Täytyy vaan esitellä täällä että mitä keksin puoliunessa viime yönä ja totesin hyväksi ideaksi tänään!

Tiedättehän mikä tuo on tuossa kuvassa? (ei se naisten vimpain, vaan...) Sehän on hammasharjan matkakotelo. Vai?

Soveltuu erinomaisesti sukkapuikkojen kuskaamiseen työpaikalle ja muihin paikkoihin, irralliset puikothan saattavat turmella joitain asioita laukussa kuljetettaessa tai jopa tunkeutua kassin läpi.

TADAA! =) =)

Virkattu kolmiohuivi

Puhuin jo aiemmin tuosta virkatusta kolmiohuivista, jota olen tekemässä Novitan punasävyisestä Rustikasta. Pitkään etsin siihen sopivaa kivaa mallia, ja kun ei löytynyt, päätin että eipä mitään, kyllähän yhden huivin virkkaa ilman ohjettakin!

Kuinka ollakaan seuraavalla viikolla tuli postissa Me-lehti, joka on siis ykkösbonus-asiakaslehti. Siellähän sitten oli ohje sellaiseen kolmiohuiviin! Hetken päästelin suustani tietynlaisia sanoja, että pitihän sattua. Sitten tutustuin tarkemmin tuohon ohjeeseen ja se oli täsmälleen sellainen kuin miten olin omaa huiviani jo puoleen väliin tehnyt! =)

Uudet kujeet

ovat monilla mielessä näin vuoden vaihduttua. Ja tuo tuntuu olevan suosikkiotsikko, joten täytyihän minunkin...

Koska joulu on jo ohi, heitin eilisiltana joulukuusen pihalle, ja nyt meillä on sitten pihakuusi, se koristakoon takapihaamme seuraavat pari kuukautta.

Mietin tosiaan, että eikös niitä kaikenlaisia kikkoja ole tuon kuusen ulossaamiseksi ilman sitä hirvittävää sotkua. Neulasia kuitenkin tippuu joka paikkaan ja siinä sitä on imuroimista. Kokeilin imuroida neulaset suoraan kuusesta, mutta totesin että siinä saisi imuroida vaikka tunnin, kaksikin, eikä se silti välttämättä estäisi kuusta tiputtelemasta neulasia vielä lattiallekin. Niinpä vetäisin vaan näppylähanskat käteen, otin tukevan otteen kuusen rungosta ja puolijuoksulla olkkarin poikki kohti takaovea. Sinkosin kuusen reilusti pihalle ja siellä se nyt on. Tulihan niitä neulasiakin sisälle, mutta ei nyt ihan kauheasti.

Myös hernekeitto on kiehumassa niinkuin loppiaisen aikoihin kuuluu. Enkelikellon voisin kuitenkin virittää pöydänkoristeeksi, kun se on mun suosikkijoulukoriste, eikä tänä jouluna ehtinyt vielä esille ollenkaan.

Uusiin kujeisiin mulla lukeutuu tuo lisätty kävijälaskuri, sekä se, että tutkailin eilen noita lankavarastojani. Kovin on vaatimaton varasto moniin täällä blogimaailmassa esiteltyihin verrattuna... Mutta voishan ne listata tähän.

• Kaksi jättikerää (olisivatko kilon keriä) Saksasta ostettua 7veljestyyppistä lankaa. Vyötteet kadoksissa. Kerät musta ja viininpunainen.
• violettia Teddyä 5 avaamatonta ja yksi vajaa kerä, menossa villapaidaksi, johon olen jo upottanut muistaakseni 2 kerää.
• mustaa Tangoa 3 kerää tuohon yllämainittuun paitaan.
• 4 kerää saksalaista ihanan pinkkiä Sportimo-polyakryylilankaa
• vajaa kerällinen vaaleaa pilkullista 7veljestä
• lähes täydet kerälliset tummansinistä, sinistä ja kellertäväraidoitettua 7veljestä
• 1 kerä mustaa 7veljestä
• 3 kerää vaaleanharmaata 7veljestä
• 3 kerää tummansinistä 7veljestä
• jonkinmoinen määrä erikokoisia nyssäköitä
• kaksi työtä, jotka puran käyttölangoiksi: kerät tai kahdet vaaleanpunaista ja violettia mohairia sekä kerät tai kahdet valkeaa mohairia ja mustaa 7veljestä.
• Lisäksi keskeneräisten töiden langat.

Siinähän sitä, niitä olikin enemmän kuin olisin uskonut. Yhteensä 5 kiloa ja epämääräisyydet päälle. Vielä kaukana siitä paristakymmenestä, mitä useilla bloggaajilla on tuota varastoa. Tuolla välissä on kuvakin niistä mohairpörhyköistä, kun osan siitä työstä kerkesin jo eilen purkaa.

Taas täällä!

Heips vaan! Menestyksekästä uutta vuotta kaikille!

Oltiin tuo vuodenvaihde miun kotipuolessa tuolla itäisessä Suomessa. Kyllä sielläkin olis ollut nettiyhteydet, mutta ei mulla siellä enää ole omaa konetta, jotenka päivityksiä en sitten sieltä laitellut. Joululahjaksi mennyt korvapipo oli siskon ja myös kavereittensa mieleen kovasti, ne ihan ratkesi melkein!! =) =) =)

Ja se samainen sisko on myös innostunut neulomisesta nyt menneenä syksynä, ja sai useita keriä lankaa sekä kaksi puikkosatsia joululahjoiksi ja oli mielissään. =) Lupasin sitten hövelinä isosiskona että jos on ongelmia niin juu, tottahan minä neuvon sitten kaiken maailman villasukan kantapäät ja kavennukset ja levennykset. Tuolla sitten näin siskon tositoimissa ja sehän neuloo vasenkätisesti!!! Siis oikeasti se neuloo vasemmalta oikealle, että neuvoja saa ensin itse opetella ne jekut ihan alusta pitäen.... No katotaanhan sitten.

Itse sain lahjoiksi mm. Marimekon sellaisen pallopaidan, mustan... Ai että miten ihana se on. Ja sain myös ihanan puuvillapyjaman, se vasta ihana onkin! =) Ja itse itselleni ostatin vielä joululahjaksi näin jälkikäteen 7 kerää sitä Novitan Rustikaa, kun se sattui olemaan alessa Lieksan Tokmannilla, 2,95 e/kerä.

Siitä Rustikasta, tosin siitä aiemmasta satsista, rupesin virkkaamaan nyt sitten kolmiohuivia, ihan vaan ketjusilmukoina. Saa nähdä mitä siitäkin tulee, malli on suoraan omasta päästä enkä tiedä onko se kovin nätti. Teen kuitenkin loppuun ja tuomitsen vasta sitten. Kuvia ei tällä kertaa ole, mutta jos sitten taas seuraaviin postauksiin niitä löytyisi.