Sain viimein valmiiksi peppi-polvisukkaparin, joista ensimmäinen valmistui jo huhtikuun alussa. Ei vaan ole ihan ehtinyt (jaksanut...) Tuo toisen sukan syndrooma on aika paha vastus ja vielä tällaisessa ylipitkässä sukassa se korostuu! Mutta valmistuipa kuitenkin!
Sukat on siis aloitettu kärjestä, kantapäänä on tiimalasi. Nilkassa kavensin yhdet silmukat. Pohkeen tienoilla on, hmm, hieman mutta hyvin hillitysti, lisätty silmukoita jotta, eh, lihaksikkaat pohkeeni mahtuisivat sukanvarteen.... =D Sitten kuminauhakuja, nirkkoreunus, ja käänne Jaywalker-kuviolla. On kivat!
Sukat on neulottu 4 mm:n puikoilla ja langanmenekki sukkaparille oli 195 g 7 veljestä jättiraita -lankaa.
Käytin kumpaankin sukkaan omaa keräänsä, jotta sain raidat täsmäämään ilman sen kummempia säätöjä. Kerien lopuista aloitin sitten ihan oikeita Jaywalkereita, joista niistäkin ensimmäinen valmistui jo silloin huhtikuussa. Malliin sopii mielestäni parhaiten juuri raidallinen lanka, siksi halusin käyttää nämä jämät sellaisiin. En ollut vielä Jaywalkereita tehnytkään, ja tykkään kyllä kovasti!
Innolla neuloin nyt toista Jayta, ja kantapäätä varten sitten aloin mittailla sukkaa pariaan vasten. Mitä ihmettä: Sukka on useita senttejä pariaan kapeampi!!
Kostoksi harkitsen vakavasti tämän hautaamista lankavaraston uumeniin ja lukuisten uusien töiden aloittamista. *hmph*
3 kommenttia:
Mullakin on jonkintasoinen toisen sukan syndrooma, se on varmaan aika yleistä. Olen tosin laajentanut sen myös hihoihin :)Hienot sukat, ja varsinkin Jaywalkerit näyttää kivoilta!
Upet sukat niistä tulikin ja tuo lanka näyttää mainiolta myös Jaywalkereissa.
Kauniit sukat olet saanut aikaiseksi.
Lähetä kommentti